Oahpa vuoiŋŋašgáldnanvigi dovdomearkkaid!

Vuoiŋŋašgáldnanvigi dieđut

• Sivvan sáhttá leat varrabunci (vuoiŋŋašdohppehat) dahje vardin vuoiŋŋamaččain.
• Sullii 12 000 ožžot dan juohke jagi.
• Gaskamearálaš ahki lea sullii 75 jagi, muhto sáhttet eará ahkásaččat maid dan oažžut – maiddái.
• Dábálaš sivva jápmimii, duođalaš doaibmahehttehussii mii ii leat riegádeamis juo leamaš ja guhkesáigásaš institušuvdnafuolahussii.
• Alla varradeaddu, alla kolesterola, ritmarievdan váimmus, borgguheapmi, diabetes ja ovddeš.
• TIA (časkásanváddu) leat dehálaš riskafáktorat.
• Dearvvašlaš eallinvuohki sáhttá unnidit vuoiŋŋašgáldnanvigi riskka.

Hállat moddját loktet

Dán sáhtát dahkat vai unnidat vuoiŋŋašgáldnanvigi riskka:

• Mihtit varradeattu dávjá doaktára luhtte ja váldde vuostá divššu jus lea beare allat.
• Heaitte borgguheames jus borgguhat.
• Čuovo borranráđiid ja muitte earenoamážit borrat eanet ruotnasiid ja unnit sáltti.
• Muitte Dine30 juohke beaivvi. Dávjá veahá lášmmohallat lea dahká buori, it ge don dárbbat lášmmohallat systemáhtalaččat.
• Lea ge várrogas alkoholain – earenoamážit máŋga ovttadaga hávális.
• Lea ge áicil ja čuovvol jus dus lea diabetes, ritmarievdan váimmus, dahje eará buozanvuođat maid ovddas oaččut divššu.